Ihanuutta ja syyllisyyttä

Kaikki on luonnossa ja puutarhassa taas omalla tavallaan erinomaisen kaunista. Kamera on kyllä käynyt, mutta päivän päätteeksi ei kukaan ole jaksanut niitä purkaa ja hehkuttaa täälläkin! Peittoruusut ovat ihanilla muhkeilla nupuilla, liljat aukenevat yksitellen sateista huolimatta ja tänään jopa valkea syysleimukin alkoi jo avautua! Etanoita ja kotiloita on kerätty jo pienen ravintolan tarpeiksi. Piipahdimme puutarhahullun ystävän kanssa tänään ensimmäistä kertaa Pinsiön taimistolla Hämeenkyrössä. Mallipihalla oli melkolailla tuttuja juttuja, mutta taimipihan kasvien koot ja hinnat tekivät positiivisen vaikutuksen. Isoja pensaita ei juuri Tampereen myymälöissä ja puutarhoilla juuri näe, ainakaan kohtuullisilla hinnoilla!Tänään matkaan tarttui valkoista sammalleimua useampi potti sekä uskomattoman kaunis ja huokea yksilö Aspirin -ruusua! Sellainen on ennestäänkin jo Viherpeukaloiden kautta, muttei se edelleen ole kukintakunnossa kun oli niin pikkuruinen taimi.

Haalin Pohjois-karjalasta jälleen vahvoja taimia jotka olen havainnut erinomaisiksi meidän olosuhteissa. Komeamaksaruohoa, punaista ja valkoista myskimalvaa sekä jalomalvaa, ulkonäöstä ei vielä tarkempia havaintoja :) Kukinta näyttäisi olevan alkamaisillaan eikä kasvit juuri suuttuneet 500 km siirrosta!

Pohdin kovasti ruusujen jakamista ja varttamista, jos jollain on suositella joku ruusukirja tai opas niin vinkkejä otetaan vastaan! Vanhoista Kotipuutarhoistakin tietty löytyy yhtä ja toista ohjetta!

Ihania hetkiä pihan parissa, nyt kannattaa tankata talvea varten näkyjä ja tuoksuja!

Etanahälytys!

Nimi kumpuaa lapseni jokapäiväisestä riemusta, Oktonauteista. He tekevät kriisin tullen Oktohälytyksen. No, nyt on tosi kyseessä sillä saavuttuamme eilen Pirkanmaalle havaitsin nopealla silmäyksellä liki joka kasvissa jonkin sortin reikiä ja nurmikko rutisi inhasti kenkien alla. Lehtokotilot ovatkin vanha tuttu vitsaus mutta nyt on iloiseen joukkoon innostuneet myös tavanomaiset (en tiedä lajia) kuvottavanlimaiset harmaat pienet etanat. Keräsin puolessa tunnissa ensihätään pois kaksi isohkoa hillopurkillista kotiloita pois jos jonkin kasvin lehdiltä. Sateilla ja pitkäksi venähtäneellä nurmikolla lienee osuutta asiaan kun ne noin innostuivat monistamaan itsensä!

Kotipihaan saapuminen vahvisti ajatukseni että tämän hetken kukkivia tarvitsen rutkasti lisää, piha oli liki pelkästään vihreän sävyissä. Pelargonit kukkivat ihmeen kauniisti ja jokunen haalea Daalia on osallistunut kukintaan. Pidän erityisesti valkeista, vaaleanpunaisista ja syvän violeteista kukista, mutta kyllä nyt saisi jotain loistokastakin olla! Liljoissa on mahtavat nuput, niitä odotellessa! Pensasmustikassakin näyttäisi olevan lupaavasti marjoja kypsyttelemässä, vaikka istutin ne vasta viime syksynä.

Ja koska niskani on lohduttoman huonossa kunnossa joudun istutusvoimia odototellessa lukemaan muiden loistokkaita puutarhablogeja! Aina saa uusia ideoita ja oppii jotain. Tämän kesän ehkä yksittäinen ihanin asia on ollut löytä netistä niin kovasti erilaisia puutarha-aiheita, ihmisiä ja blogeja. Ei käy illat pitkäksi kun saa katsella ja lueskella muiden ajatuksia pihan tonkimisesta ja mitä hikisimmistä urakoista kauneuden eteen!

Voi ei!

Kolme päivää on mies lapioinut ja minä tampannut nurmikonpohjaa. Siemenet on hartaasti levitetty ja mullattu ja itäminen lähti liikkeelle. Sitten tulee kaikkien aikojen ennätyssade tänne korpeen ja koko kova homma valui vuolaina virtoina läheiseen koskeen! Kaikkialla on mullansekaisia vanoja ja uimapaikka on täynnä multaa ja siemeniä. Ei muuta kuin uudestaan. Mahtavaa.

Ahkerin multatyöläinen

Apteekkarinruusu nurinperin

Hentoinen ruusupavun kukka

No, ihaniakin pihauutisia, sain lähitilalta Neidonruusua ja Mustilanruusua kunnon alut, toivotaan että sateet auttavat edes niiden kasvuunlähtöä! Positiivista on myös että suuria odotuksia herättänyt ja huonosti kasvuunlähtenyt vaaleanpunakukkainen ruusupapu on vihdoin tehnyt hiukan kukkiakin ja näyttäisi olevan myös mustikkasato melkein valmis!

Vihdoin multaa!

Tiskipisteen taakse viskaamani hansaruusu innostui paikan vaihdoksesta

Sukulaisten nikkaroimia tuohiroveita

Pikku mökin maalari

Pitihän ensimmäisen kohtuullisen niskakipupäivän kunniaksi tilata pihaan kuorma-autollinen multaa! Täällä mökin ympäristössä on niin havuinen ja hiekkainen miljöö että mikään määrä tuontimaata ei liene liikaa. Tarkoituksena olisi perustaa hiekka-alueille apilanurmi sekä ehkä hieman pensaita ja perennoja. Olin kyllä päättänyt että tämä paikka olisi metsäinen ja luonnontilainen, mutten usko että selviän taimikaupasta huomenna tyhjin käsin takaisin. Leikkimökin sivustoille ajattelin keijuangervoa, se kun on nopeasti kasvavaa ja aina kiitollisen näköistä. Ei sitten mene lelut ja koira turhan usein mökin alle.

Pionikateutta ja ajanpuutetta

Ensi vuodelle suunnittelemani pioniryhmän perustaminen saattaa saada vauhtia jo tänä vuonna, kun tuntuu että joka blogi ja piha hehkuu Pionien kauneutta tällä hetkellä! Ne kun taitavat vaatia optimaalisen paikan, kunnolla tilaa ja tuentaa. Lajikkeisiin perehtyminenkin on vielä vaiheessa, mahdollisuuksia on ihan liikaa! Maalikaupassa valitsin tänään leikkimökkiin vaaleanpunaisen maalisävyn ja kuin kohtalona sävyn nimi oli Pioni :)

Piipahdimme Pirkanmaalla kesken loman latautumassa uuteen mökkireissuun. Huomasin ikäväkseni että useamman perennan kukinta meni parin viikon aikana hieman ohi. Kahden pihan myllääjänä menettänee aina jotain kaunista. Koitin napsia jotain pieniä havaintoja tästä hetkestä muistiin. Yrttilaatikot pursuilevat ylituotantoa ja lehtokotiloita näyttää ilmestyneen uusi sukupolvi; joka paikassa nököttää pikkuruisia yksilöitä... Ei kun keräyspuuhiin, vaikkei ne siitäkään juuri tunnu vähenevän.Tuntuu että kaikkea olisi taas tehtävä ja hankittava mutta aikaa on aivan liian vähän!

Pelargonia Kronprins Nikolai (mårbacka) aloitti kukinnan ensi kerran, vielä hieman vaatimaton ilmestys, joskin erikoisen kaunis hieman vaaleanpunaisen vivahtava kukinto.

Kuuliljojen kukinta ei minua erityisemmin herkistä, mutta nuput ovatkin ihmeen ilmeikkäät !Erilaisia kuunliljoja pihoista löytyy kuutta lajiketta, jotka täytynee jaksaa nimikoida uudelleen kasvikirjan avulla.

Heräteostoksena hankittu Jalopelargoni innostui uuteen kukintaan toivuttuaan rankkasateesta jonne unohtui kerran...