Iltatarkistelua

No oli todenteolla kaikki kasvaneet parissa viikossa hieman luvattomiinkin paikkoihin. Ruusupavut kipusivat jo talon seinää ylös, rikkaruohoa pukkaa joka kolosta ja karhunköynnös ystävällisesti on tukahduttamassa melkein kaiken tontin joka laidalla. Millähän ihmeellä siitä oikeasti pääsee eroon? Repiminen lienee ainoa niksi. 

Kolmea sorttia Malvaa

Pari kylmempää päivää ja töiden alku on pitänyt minut vielä sisällä, tänään oli pakko kuitenkin tehdä alustava iltakierros. Rinteessä viidettä vuotta kasvavaa Huvitus -omenapuuta täytyi välittömästi hieman naruilla tukea ylempään aitaan, sillä omenasadon paino kallisti sitä uhkaavasti alarinteeseen. Täytynee leikata ja taivuttaa hieman hartaammin ensi kesänä. Poistin myös lukuisia omenanraakileita painamasta runkoa.

Kaikkiin marjapensaisiin näyttäisi tulevan muhkea sato. Erityistä iloa tuotti tänä vuonna ensimmäistä kertaa kukkinut ja marjoja tuottava karhunvadelma! Vasta 5 vuotta kitkuttanut pitkää piiskaa ja olen melkein jaksanut etsiä sille uutta paikkaa pihassa. Täytyykin raivailla arvon pensaalle arvoisa tausta, kaikenmoinen nokkonen puskee seassa. Laitettakoon nyt ruma kuva siitäkin :)

Toinen hittijuttu tänäkin vuonna on kukintaa aloittavat Daaliat! Jahkasin talvella onko niiden juurien edestakaisin kantelu vaivan arvoista, mutta kylläpä vaan on! (vaikka saa niitä huokealla kaupastakin). Valkeat aloittavat ja toivon että pinkki liittyy pian seuraan!

Pelargoniat eivät jostain syystä ole vimmastuneet kasvamaan muhkeiksi tänä vuonna, nyt tosin jo uusissa pienissä tuttavuuksissa (Sunrise Christiana ja Appleblossom Rosebud) on nuppuja, ja Prinssi Nikolaikin lopettanee murjoituksensa ja alkaa kukkimaan! Perinteiset Mårbackat eivät petä, niissä piisaa kukintoja. Pitäisi keksiä ruukkuihin joku kiva aluskasvi korostamaan pelargonioita, orvokit kun ovat jo hieman lässähtäneitä.  Leikkailen niitä sen verran laiskasti, että varret tuppaavat olemaan hieman pitkiä ja rujoja. Ideoita? 

Liljat kukkivat kauniisti, joskin jokainen niistä väärässä paikassa, sävyssä ja koossa. Useampi tilaus on ollut kukkiessaan aivan muun värinen kun oletin, en kuitenkaan ole raaskinut näitä niittää pois. Värit ovat vuosien mittaan jotenkin väljähtäneet, eivät ehkä pidä kasvupaikastaan. Liljat ovat yksiä lempikukistani, mutta nyt on hieman ajatus katkennut mihin niitä oikein laittaisi. Ehkäpä tulevan kasvihuoneen vierustalta löytyisi jonkinmoinen tasapohjainen ja valoinen perennapenkki, ettei niiden tarvisi venyä niin vimmatusti kohti valoa. Keltaisille täytynee etsiä uusi koti. Tai perustaa jokin Angry Birds-teemainen kukkapenkki... Siihenhän voisi ympätä kaikki kirkkaankeltaiset ja joulunpunaiset virhehankinnat! 

Ruusut kukkivat ihan ajallaan ja vuorollaan, mutta nyt täytyy tunnustaa etten taida hallita/ ymmärtää niitä ollenkaan. Leikkailuista ja lannoitteluista huolimatta ne kasvavat ihmeellisiä pitkiä huiskiloita eivätkä oikein ole yhtään niin kompakteja kuin toivoisin. Mikähän aluskasvi niiden alle pitäisi laitella? Ei nämä peittoruusut ainakaan mitään peitä, vaikka ovatkin kovin sieviä :) Kuvassa myös kauniin herkän nuppuvaiheen päälle lässähtänyt Aspirin Rose. 

No kannatti iltapiipahtaa pihalla. Kasvaahan siellä kotiloiden seassa jotain kun oikein kameran kanssa tarkastelee. Toisten blogeja lukiessa nälkä kasvaa koko ajan ja tuntuu ettei mikään piisaa! Mutta kyllä näitä on taas talvella terapeuttista kaiholla katsella!

Retkeilyä Pohjois-Karjalassa

Lomaviikko on hurahtanut kaikenmoisessa puuhassa pääosin ulkona. Parhainta elämässä ovat perheen lisäksi hyvät ystävät jotka jaksavat ajella Tosi pitkän matkan mökillemme. Lasten kanssa kaarnaveneilyä, uimarantoja, ulkokylpyammetta, herkkuja ja mustikanpoimintaa. Pieniä ihastuksia. Siinähän päivät hurahtavatkin. 

Päätimme tänään hieman retkeillä Pohjois-karjalassa paikoissa joissa emme ole piipahtaneet. Puu-Työmaan sijasta Puu-Juuka! 

Puu-Juuka on Juuan kirkonkylän vanha keskusta Pohjois- Karjalassa. Puu-Juuan miljöö on arvokas kulttuurihistoriallinen  kohde ja Suomessa melko harvinainen säilynyt esimerkki entisaikain kirkonkylien rakennusperinteestä. Vanhimmat alueen rakennukset ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Tämän kertoi Wikipedia, sillä paikan suurin nähtävyys Puu-Juuan museo oli lukossa. Läheisen "Topin kesäkahvilan" valppaat ja erittän palvelualttiit n. 10- 12 -vuotiaat nuoret tiesivät kertoa että siihen oli palkattu joku nuori muttei se ollut paikalla... Jaaha, luinkin juuri omasta linkistäni että se on auki 10-12. No, silloin meillä harrastetaan syömistä, jatkossa olemme viisaampia. Kaikesta huolimatta kivoja vanhoja rakennuksia, kesäkirppistä ja virtaava joki. Toimi meille.

Myllymuseo (johon emme nyt päässeet) sijaitsee Juuanjoen varressa, Herralankoskella. Museon rakennuksia ovat mylly, myllärin tupa, aitta ja sauna, sekä 193 metriä pitkä puinen uittoränni, joka on ollut käytössä 1950-luvulle saakka. Paikalle oli organisoituna myös matonpesu ja lasten keinuja sekä paikallisia "rantojen miehiä". Kätevää ja erittäin kaunista, enkä nyt tarkoita paikallisia turisti-oppaita. 

Juuka on selkeästi reipastunut ja ilmeestään huolta pitävä pikkupaikka. Aavistuksen jäi ihmetyttämään se, ettei missään ollut oikein ketään liikkeellä tai mitään ohjattua tapahtumantynkää, sillä mainoksista päätellen meneillään oli Jonkinmoiset Ellin-viikot. Matka jatkui Kolin suuntaan. Kolista ei tässä sen enempää, mahtava paikka josta omat päivitykset aikanaan. Pysähdyimme ihmettelemään Suomen Kivikeskusta.

" Kivikeskuksen kesä tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille, kauniissa ja kiireettömässä ympäristössä. Kolin kupeessa, Juuan Nunnanlahdessa sijaitsevassa Kivikylässä tiede, taide ja moderni teollisuus kohtaavat. Kivikylä on antoisa paikka halusitpa sitten elämysten makeaa mahan täydeltä tai vain pienen kulauksen virkistystä ennen matkan jatkumista." 

No, jahas :) Täytyy todeta, että oli kyllä melkoisesti kiveä joka kulmalla valtavalla alueella, enemmän ja vähemmän hyvällä maulla laiteltuna... Toki kivimyymälän tarkoituksena onkin esitellä pihallaan koko valikoimaa, mutta lukuisia istutusalueita peittosi aavistuksen oman maun ulkopuolelta valitut kasviryhmät eikä se vuolukivi ihan joka penkkiin välttämättä istu. Tyylitaju-eroista huolimatta erinomainen palvelu, maukas ja kohtuullisen hintainen välipala sekä viimeisen päälle siisti ja huoliteltu ilme keräsivät pisteitä. 

Ensimmäiset loma-viikot alkavat olla lopuillaan, elokuun lopulla luvassa toiset viikot. Kiviä, puita, risuja ja taimia on siirrety melkoiset vuoret. Kalaa, perunaa ja yrttipenkin herkkuja on kulunut melkoinen vuori! Naurua, saunomista ja lapsen huumoria päivät täynnä. Hirvittää millainen viidakko odottaa Pirkanmaalla... 

Kaadoimme jokusen haavan jokivarresta saunamökin laude- ja terassipuiksi, ja luulin että maassa sätkytteli lepakonpoikanen. No, Haapakiitäjähän se siinä, melkoisen suuri ilmestys! Ilmeisesti melko harvinaienen kaveri, viihtyy juurikin haavoissa, usein lähellä vesialueen rantaa. Toivomme onnea tälle yksilölle jonka puun kaadoimme.  Syvästi pahoittelut tälle tyypille, luonnonkunnioitukset ja hyvät viikonloput! 

Multaa ja tervantuoksua

Viikko lomaa on hurahtanut niin pihapuuhailun merkeissä, etten ole juuri ehtinyt kameran kanssa heilua. Kotipihassa Pirkanmaalla on varmaan vaikka mitä kukkaloistoa nyt, mutta täällä mökillä ollaan vaatimattomasti muutaman ruusun kauneuden pauloissa. Metsäruusut on jo lakastuneet, Torniolaakson ruusun kukintakin meni tänä vuonna ohi. Mutta tänään avautuivat viime vuonna istuttamani Kirjoapteekkarin nuput! Muistelisin että ostaessani se oli piparminttuisempi, nyt raidoitus on mielestäni erilainen. Istutin sen joen varteen liuskekivistä kokoamaani paateen, toivottavasti  tulvat ovat armollisia valitsemalleni paikalle! Tällä hetkellä vesi on erittäin vähissä joten vielä ei huolta!

Vanha anopin siirtämä Hansaruusu kukkii luotettavasti suurin kerrotuin kukin! Pihalla lepuuttaa myös jo toista vuotta Juhannusruusuja, Mustialan ruusuja sekä Neidonruusuja. Eivät kuitenkaan viitsi vielä kukkia! Ei kun hei, onhan tuossa yksi nuppu. 1/ 6 pensasta, toivoa siis on! 

Hansaruusu

Neidonruusu

Mökillä alkoi saunamökin rakennus, toisin sanoen puusavotta! Tuoreen puun ja erityisesti yhden tervaspuun tuoksu on huumaava! Pää on täyttynyt pihasuunnitelmista joita sitten ensi kesänä vasta pääsee toteuttamaan. Kaivuri kuitenkin tulee siirtelemään lohkareita sekä kaivamaan jokea niin hieman saa vaikuttaa jo ilmeeseen. 

Perennat piti siirtää tulevan hankkeen tieltä turvaan. Tehtailin mökin edustalle pari kukkapenkkiä lähinnä kuunliljoista, ukonhatuista, jaloangervoista sekä leimuista. Tällä hetkellä niissä ei tietenkään kuki mikään, olisi selvästi jokuselle pionille tilaus! Onneksi täältä löytyy läheltä perennoja kasvattava sukulainen joilta löytyy lääkettä tähänkin kuumeeseen! 

Luonnonkasvitkin kukoistavat, teiden varret pursuvat niittykukkia, metsän reunamilla kukkii maariankämmekkä sekä jo kuihtuva valkolehdokki! Näistä kuvia kenties huomenna jos ehdin! Nurmikkoa täytyisi hieman jaksaa taas perustaa muutamalle tasaiselle kohdalle joihin ei enää koneilla mennä. Taistelu siitä, täyttyykö piha metsänpohjalla ja kasveilla vai pelikentällä taitaa olla hävitty :)

Jos joku ihmettelee, niin taustalla on "köyhän miehen kylpytynnyri" eli ulkoamme :)
Ja tuo haamu on  hyttysverho. 

Loma on täynnä multaa, risusavottaa, kivien siirtelyä sekä tietenkin asianmukaisia kesän herkkuja! Mahtavaa heinäkuuta kaikille!