Syyspuuhia

Milloinkas mikäkin oli kukassa...

No nyt olis sitten aika laitella uusia aarteita mullan alle jemmaan, mutta muisti on nyt sitten kuitenkin jälleen pettänyt minut! Ihan mahdotonta muistaa milloin mikäkin kasvi oli parhaimmillaan, ja mihin kohtaan kaivataan millekin ajankohdalle täydennystä tai uutta väriä. Apua. Täytyykin luoda melkoinen kartasto josta kävisi ilmi missä on mitäkin... Tai sitten lukaista blogiani josko päiväkirjahengessä löytyisi tarvitavat havainnot!

Toinen huolenaihe on nyt sitten mitä kaikkea pitäisikään huomioida talven varalle? Koska on oikea aika nostaa juurakoita, leikata korsia tai ruusuja tai asetella talvisuojauksia, havuja ja lehtiä? Nappasin muutamat parhaiden pelargonioinen pistokkaat veteen siinä uskossa että saan ne vielä juurtumaan ja talvehtimaan jonnekin. Tämän vuoden ehdottomia yllättäjiä olivat pelargoniat ja Daaliat! Niitä lisää ja väriä lisää! Ruusuista olin keväällä enemmän innoissani kuin nyt koska ei ne mokomat itsekkäät kasvakkaan sillä tuuheudella tai suunnalla kuin ajattelin :) Ensi keväänä alkaa uusi ruusujen sota!

Huomenna saan postista ison kasan sipuleita laitettavaksi, toivon aurinkoisia ja vähätuulisia kelejä!

No vitsi jo syyskuu!

Tunnustus itselle; olen heikohko blogisti. Tuli joku henkinen ja fyysinen lama kirjoittaa inspiroivista luontoelämyksistä kun en sellaisia ole oikein kokenut... Sateita sateiden peään, kaikki näyttää märältä ja flunssaisena ei syksyn lehdetkään jaksa innostaa kuten ennen. Mutta vielä on toivoa! Vasta syyskuu! Kaikkea kasvaa edelleen!

Koska ulkona ei ollut energioita puuhastella päätimme aukoa 20 -luvun talomme olohuoneen juurta jaksain auki ja tulos on toivottavasti pian hieno! Hetkeäkään ei kaduta vaikka talo on kaaoksen vallassa ja joka puolella jotain remonttipölyä :) Aivan mahtavat vanhat hirret, paneelikatot ja lautalattiat vain odotti esillekaivamista! Nyt sitten vain lompakko odottaa seteleiden esillekaivuuta kun pitäisi hommata ihania perinnetapetteja, maaleja, listoja ja ylimääräistä energiaa paikata tämä inspiraatio :D

Pihalla kukkii onneksi vielä syyshortensiat ja Daaliat, kun vaan jaksaisi oikeassa kohtaa muistaa kaivella juurakot talvehtimaan. Toivon lämmintä tulevaa viikkoa ja paljon innostusta ulkonakin!

Elokuu

Kieltäydyn vielä olemasta syystunnelmissa, onneksi tänään vielä oli lämmin keli! Viikko alkoi tekemättömien töiden listalla, liljakukko -löydöksen aiheuttamalla harmilla sekä oman osaamattomuuden tuomilla uusilla haasteilla puutarhassa...  Olisiko joku voinut visioida paremmin että peittoruusut kasvattaakin meidän pihalla puolimetriä pitkiä huiskoja sinne tänne? Ja miksen ole aiemmin ihmetellyt mikä liljoja on tänä kesänä napsinut? Pitikö seppelvarvut vain tuikata jyrkkään rinteeseen nurmikkoa laajemmin poistamatta että nyt se sitten kasvaa heinää joka kolosta? Onneksi voi nauttia kuitenkin lämpimistä illoista ja kynttilöistä! Ja siitä että liljat kukkivat silti uskomattoman kauniisti ötököistä huolimatta ja syyshortensia on alkanut suorastaan kukoistaa!

Lapseni päätä (ja älyä) suurempia Daalia

Syyshortensia 1 V

Pionit vireillä

Mielenterveyttä puutarhassa

Lapsen sairastaessa jo kolmatta viikkoa tuntui käsittämättömän hyvältä tyhjentää aivot ja mennä nykimään rikkaruohoja perennapenkistä ja nokkosia ja kaikkia muitakin piruja mihin sai purettua raivoa... Oksasaksista sai tuta niin villintynyt (taas) juhannusruusu kuin ärsyttävästi niskaan kaatuva siperianhernepensaskin.

Tuli samalla kiukulla nyhdettyä loputkin ruohotupsut aloitetun uuden perennapenkin reunasta, istutettua siihen valkeaa sammalleimua sekä mystistä valkoista perennaa (en tiedä vieläkään nimeä) sekä ihasteltua uuden jalomalvan todella herkkää kukintaa sekä kauniinsävyistä lehdistöä.

Sitten kun ei olisi muutakaan rahanmenoa, niin pitihän Korpikankaan sipulikuvaston tulla jo kotiin, taas olisi NIIN IHANIA tulppaaneja, vuokkoja sekä mm. minulle outoja erilaisia laukkoja tarjolla. Ja jouluruusuja suorastaan ihminen TARVITSEE. Jonnekin.

Innostuin kirjastossakin löytämään puutarha -osaston, eikä lukuisat opukset ainakaan helpota kuumetta muokata sitä ja tätä kohtaa pihassa vielä vähän...

Innostavaa syksyä jos tätä joku lukee! Ja joo kuvia tulee kunhan tämä väsähtänyt äiti jaksaa etsiä kameransa ja purkaa kuvat.

Jeee omia pioneja!

Heh, ensi vuonna kun ne on kuolleet johtuen huonosta istutuksesta tai tuhannesta väärintehdystä  pikkuseikasta mitä tosi pionihifistit käskevät noudattamaan saatan kirota innostukseni :) Mutta nyt pihalla odottelee maahan pääsyä ikivanhaa Pohjois-Karjalaista kantaa parit vaaleanpunaiset ja valkeat pionit. Kotimatkalla tuli selailtua ohjetta jos jonkinlaista miten niitä tulee kohdella.

Kotipuutarha -lehdessä oli ensimmäistä kertaa itseäni innostava ja värimaailmaltaan sopiva perennapenkin malli, jota hieman mukaille ajattelin jopa noudattaa. Kokoluokka oli hyvä ja lajit mieluisia. Huomenna kuvia kunhan saan kameran purettua ja monet ideat jalostettua! ja hanke edellyttää vielä mieheltä muutaman kymmenen isohkon kiven siirtoa...

Ihanuutta ja syyllisyyttä

Kaikki on luonnossa ja puutarhassa taas omalla tavallaan erinomaisen kaunista. Kamera on kyllä käynyt, mutta päivän päätteeksi ei kukaan ole jaksanut niitä purkaa ja hehkuttaa täälläkin! Peittoruusut ovat ihanilla muhkeilla nupuilla, liljat aukenevat yksitellen sateista huolimatta ja tänään jopa valkea syysleimukin alkoi jo avautua! Etanoita ja kotiloita on kerätty jo pienen ravintolan tarpeiksi. Piipahdimme puutarhahullun ystävän kanssa tänään ensimmäistä kertaa Pinsiön taimistolla Hämeenkyrössä. Mallipihalla oli melkolailla tuttuja juttuja, mutta taimipihan kasvien koot ja hinnat tekivät positiivisen vaikutuksen. Isoja pensaita ei juuri Tampereen myymälöissä ja puutarhoilla juuri näe, ainakaan kohtuullisilla hinnoilla!Tänään matkaan tarttui valkoista sammalleimua useampi potti sekä uskomattoman kaunis ja huokea yksilö Aspirin -ruusua! Sellainen on ennestäänkin jo Viherpeukaloiden kautta, muttei se edelleen ole kukintakunnossa kun oli niin pikkuruinen taimi.

Haalin Pohjois-karjalasta jälleen vahvoja taimia jotka olen havainnut erinomaisiksi meidän olosuhteissa. Komeamaksaruohoa, punaista ja valkoista myskimalvaa sekä jalomalvaa, ulkonäöstä ei vielä tarkempia havaintoja :) Kukinta näyttäisi olevan alkamaisillaan eikä kasvit juuri suuttuneet 500 km siirrosta!

Pohdin kovasti ruusujen jakamista ja varttamista, jos jollain on suositella joku ruusukirja tai opas niin vinkkejä otetaan vastaan! Vanhoista Kotipuutarhoistakin tietty löytyy yhtä ja toista ohjetta!

Ihania hetkiä pihan parissa, nyt kannattaa tankata talvea varten näkyjä ja tuoksuja!